Klikkaa kuvaa niin näet lisää "Kahvilla kuultua"
maanantai 22. heinäkuuta 2013
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
"La Torre" - Aleksanterinkadun epäilemättä tyylikkäin kuppila
La Torrefazione, tuttavallisemmin La Torre, on Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitseva fiini kahvila. Kahvilaan noustaan melko jyrkät portaat joiden päässä kyltti osoittaa suunnan kahvilaan (oikealle) ja paahtimoon (vasemmalle). Kyllä, La Torressa paahdetaan siis myös omaa suodatinkahvia. Ystävällinen baristaneiti kertoi että espressokahvilaadut sen sijaan tulevat kahvilaan parin korttelin päästä Kaffa Roasteryltä.
Testiä varten tilasin ison cappuccinon, joka maksoi varsin suolaiset 4 euroa. Annos oli kuitenkin juuri niin hyvän makuinen ja kaunis kuin tämän tason paikassa sopii odottaa. Tilana La Torre on viihtyisä, mutta aavistuksen ahdas. Arkisin jonot tuppaavat olemaan pitkät ja pöydät täynnä. Jono etenee usein myös melko hitaasti johtuen tavasta jolla baristat rakentavat jokaisen kahviannoksen huolella näyttävän näköiseksi. Treffipaikkana La Torre on kuitenkin mitä mainioin.
Suosittelen kaikille vaativamman maun omaaville kahvinystäville!
Testiä varten tilasin ison cappuccinon, joka maksoi varsin suolaiset 4 euroa. Annos oli kuitenkin juuri niin hyvän makuinen ja kaunis kuin tämän tason paikassa sopii odottaa. Tilana La Torre on viihtyisä, mutta aavistuksen ahdas. Arkisin jonot tuppaavat olemaan pitkät ja pöydät täynnä. Jono etenee usein myös melko hitaasti johtuen tavasta jolla baristat rakentavat jokaisen kahviannoksen huolella näyttävän näköiseksi. Treffipaikkana La Torre on kuitenkin mitä mainioin.
Suosittelen kaikille vaativamman maun omaaville kahvinystäville!
 |
| La Torren paahtimo |
 |
| Julkisivua |
 |
| Arvostelu: 4/5 |
Pyynikin näkötorni ja universumin parhaat munkkikahvit!
Otsikko saattaa äkkiseltään vaikuttaa hieman yliampuvalta. Siinä ei kuitenkaan ole ylisanoja, koska tällä kertaa testissä on Tampereen Pyynikin näkötornin legendaarinen munkkikahvikombo! Testikahvit hörpätään tietenkin "Tonnin seteli" -sketsistä tutussa kahviossa. (videolla näkyvä vanha kassakone on edelleen paikallaan!)
Nykyisessä muodossaan Pyynikin näkötorni on seissyt paikallaan vuodesta 1929. Se on rakennettu maailman suurimmalle soraharjulle Pyynikille, muutaman sadan metrin päähän Tampereen keskustasta. Kahvilan sisustus on tyylikkään vanhanaikainen ja kunnioittaa tornin pitkää historiaa. Pyynikin kilpa-ajoja ei enää ajeta, mutta motoristit kokoontuvat edelleen kesäisin viikottain Pyynikin näkötornin juurelle vertailemaan kulkupelejään.
Makutesti käytiin suorittamassa rauhalliseen puolen päivän aikaan - asiakkaita oli samaan aikaan kahvilassa vain pari muuta. Myyjätär oli hehkeä ja ystävällinen. Kahvi ja munkki maistuivat odotetun herkullisilta. Hiljaisesta testiajankohdasta johtuen munkki ei tosin tälläkertaa ollut aivan tuore, mutta päihittää siltikin kilpailijansa 100-0.
Annan tälle kokemukselle 4,9 kahvipapua viidestä (0,1 papua miinusta koska munkki ei ollut tällä kertaa uunituore), mutta arvosteluasteikossa tämä luonnollisesti pyöristyy eli tulos on täydet viisi kahvipapua!
Nykyisessä muodossaan Pyynikin näkötorni on seissyt paikallaan vuodesta 1929. Se on rakennettu maailman suurimmalle soraharjulle Pyynikille, muutaman sadan metrin päähän Tampereen keskustasta. Kahvilan sisustus on tyylikkään vanhanaikainen ja kunnioittaa tornin pitkää historiaa. Pyynikin kilpa-ajoja ei enää ajeta, mutta motoristit kokoontuvat edelleen kesäisin viikottain Pyynikin näkötornin juurelle vertailemaan kulkupelejään.
Makutesti käytiin suorittamassa rauhalliseen puolen päivän aikaan - asiakkaita oli samaan aikaan kahvilassa vain pari muuta. Myyjätär oli hehkeä ja ystävällinen. Kahvi ja munkki maistuivat odotetun herkullisilta. Hiljaisesta testiajankohdasta johtuen munkki ei tosin tälläkertaa ollut aivan tuore, mutta päihittää siltikin kilpailijansa 100-0.
Annan tälle kokemukselle 4,9 kahvipapua viidestä (0,1 papua miinusta koska munkki ei ollut tällä kertaa uunituore), mutta arvosteluasteikossa tämä luonnollisesti pyöristyy eli tulos on täydet viisi kahvipapua!
 |
| munkkikahvikombo |
 |
| Näkötorni on auki vuoden jokaisena päivänä, kuten tässä juhannusaattona! |
 |
| Arvostelu: 5/5 |
Starbucks Doubleshot Espresso kahvijuoma
Starbucks on rantautunut Suomeen kahvijuomien ja ensimmäisten myymälöidensä kanssa. Doubleshot Espresso on kahvijuomista ainoa jota myydään tölkissä. 200 ml vetävän tölkillisen hinta oli Prismassa peräti rouheat 2,09 €! Litrahinta on siis yli kympin - toivottavasti juoma lunastaa odotuksensa!
Valitettavasti se ei sitä tee. Juoman näyttää ja maistuu kaakaolle. Hieman jotain espressoon vivahtavaa kitkeryyttä on aistittavissa jälkimaussa, mutta luokittelisin silti juoman ennemmin jonkinlaiseksi kahvilla maustetuksi kaakaoksi. 75 % juomasta on (Arlan) maitoa. Juomaa tehdään Tanskassa ja sieltä se on ilmeisesti Suomeenkin tuotu. Kahvia juomassa on 20 % ja kofeiinia 47 mg / 100 ml, minkä vuoksi tölkissä on varoitus korkeasta kofeiinimäärästä. Sokeripitoisuus on muka vain 5 %. Juoma maistuu kyllä huomattavasti makeammalta - ehkä maidon oma sokeri ei ole tässä lukemassa. Tämän testin perusteella suosittelen kahvijuomaksi ennemmin itsekeitettyjä kahveja tai S-ryhmän omaa, halvempaa kahvijuomaa.
 |
| Arvostelu: 1/5 |
Paulig Angry Birds Explosive Espresso
Paulig toi syksyllä 2012 kauppoihin omat Angry Birds tuotteensa: Vaaleapaahtoisen Early Bird kahvin ja tummemman Explosive Espresson, jonka nyt testaamme. Tämä espressojauhatettu kahvi on paahdettu hyvin tummaksi, paahtoasteelle 4 asteikolla 1-5. Pakkauksen takapuoli lupaa kiihkeän aromin, joka suorastaan räjäyttää hereille. Kahvia suositellaan annosteltavan 7 grammaa per kupillinen. Testausta varten annostelin kuitenkin kahvia normaalin asteikon mukaisesti Mocca Masterin kahvilusikalla täysin normaaliin Mocca Masteriin.
Kahvi näyttää mustalta kuin koneöljy, mutta tuoksuu hyvälle. Maku on odotetusti kitkerämpi kuin vaaleapaahtoiset kahvit joihin on tottunut, mutta silti varsin miellyttävä. Kaiken kaikkiaan espressomainen potku jää kuitenkin melko miedoksi odotuksiin nähden - onko tämä todella toiseksi korkeinta paahtoastetta? Ehkä tässäkin tuotekategoriassa koko makuasteikko on asetettu suomalaisille sopivan miedoksi. Maussa ei sinänsä ole mitään vikaa ja kuppi jos toinenkin menee hyvin. Kokeile itse räjäyttääkö vihainen pommilintu sinun makuhermosi vai jääkö se suutariksi. Itselleni makuelämys jäi hieman vaimeammaksi possahdukseksi kuin odotin, mutta miellyttävää vaihtelua tämäkin tuo vaaleapaahtoisiin kahveihin tottuneelle.
Tuote on peruskahveihin verraten erittäin hintava - Prismasta ostettuna 250g pussillinen maksoi peräti 5,70€! Lisäksi espressokoneen kanssa makuelämys on varmasti toisenlainen kuin suodattamalla valmistettuna, kuten tässä testissä.
Kahvi näyttää mustalta kuin koneöljy, mutta tuoksuu hyvälle. Maku on odotetusti kitkerämpi kuin vaaleapaahtoiset kahvit joihin on tottunut, mutta silti varsin miellyttävä. Kaiken kaikkiaan espressomainen potku jää kuitenkin melko miedoksi odotuksiin nähden - onko tämä todella toiseksi korkeinta paahtoastetta? Ehkä tässäkin tuotekategoriassa koko makuasteikko on asetettu suomalaisille sopivan miedoksi. Maussa ei sinänsä ole mitään vikaa ja kuppi jos toinenkin menee hyvin. Kokeile itse räjäyttääkö vihainen pommilintu sinun makuhermosi vai jääkö se suutariksi. Itselleni makuelämys jäi hieman vaimeammaksi possahdukseksi kuin odotin, mutta miellyttävää vaihtelua tämäkin tuo vaaleapaahtoisiin kahveihin tottuneelle.
Tuote on peruskahveihin verraten erittäin hintava - Prismasta ostettuna 250g pussillinen maksoi peräti 5,70€! Lisäksi espressokoneen kanssa makuelämys on varmasti toisenlainen kuin suodattamalla valmistettuna, kuten tässä testissä.
 |
| Arvostelu: 1,5 / 5 |
Kahvilakulttuuri meillä ja maailmalla
Kahvilat ovat vuosisatoja toimineet sosiaalisen kanssakäymisen tyyssijoina ympäri maailmaa. Suomeen saatiin tiettävästi ensimmäinen kahvila vuonna 1778 - se perustettiin Turkuun ja tunnettiin nimellä Kaffehus. Siitä lähtien suomalaiset ovat tottuneet hörppimään kahvia niin huoltamoiden ketjukahviloissa kuin hienommissakin kantakaupunkien leivoskahviloissa - Suomessa on vaikea olla löytämättä kahvilaa missä ikinä onkaan!
Muualla Euroopassa kahvitellaan myös. Ranskalaisissa caféissa nautitaan café au laitin lisäksi alkoholijuomia, croissantteja ja sandwichejä. Hollannissa coffeeshopiin astuessaan saattaa huomata olevansa kannabiksen pössyttelijöiden keskellä! Lähi-idässä kahviloilla on erittäin keskeinen rooli tapaamispaikkana etenkin miesten keskuudessa - naiset eivät kaikkialla arabimaailmassa saa tullakaan kahviloihin. Kahvin juomisen lisäksi Lähi-idän kahviloissa kuunnellaan musiikkia, luetaan kirjoja, pelataan shakkia ja backgammonia, katsellaan televisiota sekä poltetaan vesipiippua. Aasiassa ja Afrikassa, kuten muuallakin maailmassa Starbucksin kaltaiset suuret kahvilaketjut valtaavat katuja ja kahvilamarkkinoita. Pienetkin kahvilat pitävät kuitenkin edelleen pintansa. Esimerkiksi Malesiassa pieniä katukahviloita kutsutaan nimellä kopi tiam. Niissä tarjoillaan yleensä kahvin lisäksi aamuisin aamiaista ja päivisin voileipiä ja muita kevyitä välipaloja.
Mikä on hienoin kahvilakokemuksesi ulkomailla? Kommentoi!
 |
| kahvila Pariisissa (kuva: Arnaud Clerget) |
 |
| Damaskoksen kahviloissa poltellaan vesipiippua (kuva: Antonia Milena) |
Kahvin paahtaminen
Kahvin paahtaminen tapahtuu kahvin tuotantoketjussa kahvipapujen kuorinnan ja prosessoinnin jälkeen ja ennen kahvin mahdollista jauhamista, pakkaamista tai valmiin kahvijuoman keittämistä. Paahtovaihe tapahtuu vasta hieman ennen kuin kahvi päätyy kuluttajan kuppiin, koska paahdetut kahvipavut säilyvät hyvänä lyhyemmän aikaa kuin vihreät pavut.
Kahvia paahdetaan kahdenlaisilla paahtolaitteilla: ilmapaahtimilla ja rumpupaahtimilla. Ilmapaahtimissa kahvipapuihin puhalletaan voimakkaasti kuumaa ilmaa altapäin ritilän läpi, jolloin pavut sekoittuvat ja kuumentuvat. Rumpupaahtimet soveltuvat ilmapaahtimia suurempien papumassojen kuivaamiseen kerralla. Niissä pavut pyörivät kuumennetussa rummussa. Vihreä kahvipapu alkaa paahtoprosessissa muuttua ensin kellertäväksi, sitten vaalean ruskeaksi ja lopulta se hiiltyy lähes mustaksi jos tavoitellaan äärimmäisen pitkää ja tummaa paahtoa. Tavoiteltu paahtoaste määrittää miten kauan papuja paahdetaan. Usein kahvipaahtimot kertovat tuotteidensa paahtoasteen viidellä jaollisella paahtoasteikolla.
Paahtoastekuvaukset vaihtelevat, mutta tässä yksi yleinen esimerkki:
1 - suodatinpaahto / keskipaahto - erittäin vaalea - kahvipavun ominaismaku ja happamuus dominoivat
2 - mokkapaahto
3 - wieniläispaahto
4 - espressopaahto
5 - ranskalaispaahto - erittäin tumma - happamuus on korvautunut kitkeryydellä
Miten tummana sinä tykkäät juoda kahvisi? Kommentoi!
 |
| ranskalaispaahto (kuva: Dan Bollinger) |
Kahvin matka plantaasilta kuppiin
Noin viisi vuotta kahvipensaan istuttamisesta kasvi alkaa tuottaa kahvipapusatoja. Tällöin kahvin marjat - joiden sisällä kahvipavut ovat - kerätään käsin tai mekaanisesti. Useimmissa maissa kahvimarjat poimitaan edelleen käsin, mutta Brasilian suurilla plantaaseilla poimintaa suoritetaan myös koneilla. Erityisesti kallisarvoisimmat Coffea arabica -kahvilaadut poimitaan yleensä edelleen käsin. Poimijat elävät noin kymmenen dollarin päiväpalkalla, jonka suuruuteen vaikuttaa poimittujen papujen määrä.
Poimitut kahvimarjat käsitellään joko ns. märkä- tai kuivaprosessissa, missä marjojen kuoret poistetaan - yleensä mekaanisesti tai käymisteitse - siten että jäljelle jää marjojen sisällä olevat kahvipavut. 90% Arabica-pavuista kuivakäsitellään, eli käytännössä niiden annetaan olla auringossa kunnes ne ovat juuri sopivan kuivia. Tämän jälkeen pavut ajetaan jyrsintä- ja kuorintaprosesseihin missä loput kuorijäämät saadaan pavuista irti. Seuraavaksi kahvipavut lajitellaan koneellisesti tai käsityönä muodon, painon ja värin mukaan - hyvät pavut erotellaan vähemmän arvokkaista. Lopuksi kahvi varastoidaan kuljetusta varten juuttisäkkeihin.
Kahvipavut viedään paahtamattomina vastaanottajamaahan, missä jakelija myy ne eteenpäin paahtimoille. Paahtimoyritys paahtaa pavut toivotun paahtoasteen mukaisesti ja myy ne joko omalla brändillään kauppoihin, tukkurille ja kahviloihin, tai eteenpäin muulle elintarvikeyhtiölle edelleenmyytäväksi.
 |
| kahvin kuivattamista auringossa |
 |
| kahvipapujen lajittelua ja kuorintaa luomutilalla |
Katsaus kahvin tuotantoketjuun
Ennen kuluttajan kuppiin päätymistään kahvi ja kahvipavut kulkevat läpi pitkän tuotantoketjun. Ketju lähtee kahvin poimijasta, joka työskentelee pitkiä päivä kahviplantaasilla ja ansaitsee keskimäärin muutaman dollarin jokaisesta keräämästään kahvipapukorillisesta. Kokenut poimija pystyy keräämään 6-7 korillista kypsiä kahvupapuja päivässä, joten poimijoiden tulot ovat hyvin matalat. Poimija tekee työtä plantaasin omistajalle, joka on usein pientilallinen.
Plantaasin omistaja myy kahvipavut yleensä välittäjälle tai suurelle jakelijalle, joka koordinoi ja varastoi pavut vientiä varten. Suuret kahvitilat voivat hoitaa vientiä myös itsenäisesti. Vastaanottavassa maassa toimii suuria yrityksiä jotka varastoivat pavut ja myyvät ne eteenpäin paahtimoille. Paahtimoilla on yleensä paras kannattavuus koko tuotantoketjussa. Paahtimot nimensä mukaisesti paahtavat kahvipavut, pakkaavat ne ja myyvät valmiit tuotteet yleensä eteenpäin suurille elintarvikeyrityksille, jotka leimaavat tuotteet omilla brändeillään. Paahtimot voivat myydä kahvin myös eteenpäin suoraan supermarketketjuille ja tukkureille. Noin 60% kaikesta kahvista myydään supermarkettien kautta.
 |
| el salvadorilainen kahvinpoimija papukoreineen. (Rainforest Alliance Guatemala) |
Kahvin ympäristövaikutukset
Kahvia on perinteisesti viljelty isompien puiden varjossa (ns. varjokasviviljelymenetelmällä). Varjokasviviljely on onnistunut hyvin raivaamatta alkuperäistä metsää, jolloin kahvinviljely ei ole uhannut alkuperäislajistoa. 1970-luvulta lähtien kahvinviljelijät ovat kuitenkin alkaneet suosia ns. avomaakasvatusta, jolloin kahviviljelmä istutetaan aukealle paikalle, usein raivatun sademetsän tilalle. Avomaakasvatus parantaa kahvin satoisuutta, mutta aiheuttaa myös lisävaatimuksia lannoitteiden ja tuholaistorjunta-aineiden käytön suhteen. Nämä aineet aiheuttavat haittoja sekä ympäristön että ihmisten terveydelle.
Toinen merkittävä ongelma kahvinviljelyssä on kahvipensaan vaatima vesimäärä. On arvioitu, että yhtä kahvikupillista varten tarvittavat kahvipavut vaativat kasvaakseen noin 140 litraa vettä. Erityisen ongelmallista tästä tekee se, että kahvia kasvatetaan merkittävissä määrin alueilla missä vettä on muutenkin vähän, mm. Etiopiassa.
Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia voi omalta osaltaan olla pienentämässä suosimalla varjossa viljeltyä luomukahvia. Käytettyjä kahvinpuruja voi myös hyödyntää puutarhassa kompostissa tai kukkapenkissä lannoitteena, sen sijaan että heittäisi purut kaatopaikalle. Koska kahvinpuru on ph-arvoltaan hapanta, sitä kannattaa käyttää vain happamassa viihtyville kasveille kuten atsalealle ja mustikalle.
 |
| Kahvin marjoja (kuva: Stanislaw Szydlo) |
Kahvin viljely
Kahvia viljellään yleisesti Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Ylivoimaisesti suurimmat viljelijämaat ovat Brasilia, Vietnam ja Indonesia. Kahvia on perinteisesti viljelty kylvämällä siemeniä maahan tehtyihin aukkoihin sadekauden aikana - tällä menetelmällä tosin noin puolet siemenistä on menetetty. Tärkeimmässä kahvinviljelymaassa Brasiliassa viljely tapahtuu nykyään tehokkaammin istuttamalla ½ - 1 vuoden ikäisiä taimia. Kahvin rinnalla ja varjossa viljellään usein ruokakasveja, kuten maissia ja riisiä - tämä on erityisen suosittua kokemattomien kahvinviljelijöiden keskuudessa siltä varalta että kahvisadot eivät aluksi onnistukaan oman talouden ruokahuollon turvaamiseksi.
Yleisin kahvilajike Arabica (n. 75% kaikesta kahvista on Arabicaa) menestyy parhaiten hieman varjossa ja noin 20 C lämpötilassa. Harvinaisempaa ja maultaan kitkerämpää lajiketta Robustaa viljellään heikommilla viljelysalueilla, ja sen papuja käytetään erityisesti voimakkaan makuisissa italialaisissa espressokahveissa. Kahvia viljellään tyypillisesti 1300 - 1500 metrin korkeudessa merenpinnasta, mutta viljelmiä esiintyy aina merenpinnan tasolta 2800 metrin korkeuteen.
Kahvin marjojen ja niiden sisällä olevien kahvipapujen kerääminen tapahtuu pääosin käsin. Tämä johtuu marjojen eriaikaisesta kypsymisestä ja siitä, että poimimisajankohdan on oltava juuri oikea hyvän maun takaamiseksi, varsinkin parempilaatuisten kahvien valmistusta varten. Kahvi on hyvin vaativa viljelykasvi niin kasvuolojen kuin ihmistyövoiman määrän suhteen.
 |
| Suuren mittakaavan kahvinviljelyä avomaakahviplantaasilla Brasiliassa. (Kuva: Fernando Rebelo) |
Kahvipensas ja pavut - kahvin biologiaa
Kahvi jauhetaan kahvipavuista, joita saadaan Coffea-sukuun kuuluvista kahvipensaista. Suosituin ja arvostetuin kahvilaji on Coffea arabica, mutta myös tätä kitkerämpää Coffea canephoraa (robusta) kasvatetaan pääosin heikommilla viljelysmailla. Kahvipensas kasvaa villinä 9 - 12 metriä korkeaksi, mutta viljeltynä se karsitaan yleensä noin kaksimetriseksi. Kahvipensas alkaa kukkia muutaman vuoden ikäisenä, ja kukinnan jälkeen pensas tuottaa marjasadon. Kahvipensas tuottaa marjoja, jotka kypsyvät tyypillisesti hieman eri tahtiin, muuttuen ensin vihreästä keltaiseksi ja lopulta punaiseksi.
Parhaita arabica-kahveja varten marjan täytyy olla juuri sopivan kypsä - ei lainkaan ylikypsä tai raaka, vaan juuri sopivan tummanpunainen. Tästä syystä marjat hyvälaatuisia ja korkean hintatason kahveja varten poimitaan edelleen yleensä käsin ja huolella valikoiden. Kahvimarjan sisältä löytyy kaksi kappaletta varsinaisia kahvipapuja, jotka ovat itseasiassa siemeniä. Yksi kahvipensas voi tuottaa vuodessa kahvipapusatoa puolesta kilosta viiteen kiloa, riippuen satoisuudesta, kasvatusmenetelmistä ja kasvupaikasta. Kahvi kasvaa parhaiten noin 20 C lämpötilassa, mutta se sietää melko hyvin myös alhaisia lämpötiloja - ei kuitenkaan pakkasta. Kahvi on hyvin vaativa viljelykasvi ja sen menestyksekäs viljely vaatii paljon ihmistyövoimaa.
 |
| Coffea Arabica (Franz Eugen Köhler) |
 |
| Kahvin marjoja (Forest & Kim Starr) |
Kahvin historiaa
Nykyisen kaltaisen paahdetun kahvin uskotaan tulleen alunperin Arabiasta, Jemenistä, missä sitä myytiin toreilla jo 1400-luvulla. Erityisesti Mokha-nimisen kaupungin uskotaan olleen tärkeä kahvikaupan keskus. 1500-luvulla kahvi levisi myös Persiaan, Pohjois-Afrikkaan ja Turkkiin. 1600-luvulla kahvia nautittiin myös Intiassa ja pian sen jälkeen Euroopassa ja Amerikassakin. Ensimmäinen Eurooppalainen kahvila avattiin tiettävästi Italiassa vuonna 1645.
Kahvi ei aluksi saanut erityisen hyvää vastaanottoa Amerikassa, mutta Yhdysvaltain vapaussota 1700-luvun lopulla nosti kahvin kysyntää merkittävästi. Osin tämä johtui Yhdysvaltain vihollisesta Britanniasta, joka lopetti sodan aikana teen viennin Yhdysvaltoihin. Tällöin teetä korvattiin kahvilla, minkä seurauksena kahvinjuonti jäikin teenjuontia yleisemmäksi tavaksi myös sodan jälkeen. Samaan aikaan Britannian ja Hollannin valtaamat maa-alat ja kahviplantaasit sekä niiden mahdollistama kahvin tuonti Intiasta kasvattivat myös koko läntisen maailman kahvinkulutusta.
Nykyisin maailman suurimpana kahvintuottajamaana tunnetussa Brasiliassa aloitettiin kahvintuotanto ‘vasta’ 1700-luvun alkupuolella, ja 1800-luvulla itsenäistymisen jälkeen siitä tuli maalle tärkeä elinkeino. Kahviviljelmien tieltä hakattiin suuret alat sademetsää, ja edelleen kahviplantaaseja perustetaan hakatun sademetsän tilalle. Tänä päivänä kahvi on elintärkeä vientituote monelle Afrikan kehittyvälle maalle, kuten Ugandalle ja Etiopialle.
Tiettävästi ensimmäinen suomalainen joka pääsi kahvin makuun oli Turkulainen kamaripalvelija Axel Käg, joka 1600-luvun alkupuolella maistoi kahvia Persiassa. Suomen alueella, silloisessa Ruotsin kuningaskunnassa, oli 1700-luvulla useaan otteeseen voimassa kahvia koskenut ankara kieltolaki. 1900-luvulla sota-aika erotti suomalaiset rakkaasta kahvistaan jälleen, koska sota-ajan markkinoilla kahvi oli äärimmäisen kallista. Sota-aikana kahvi korvattiin korvikkeella, jossa saattoi olla kahvin sijaan tai sitä täydentämässä paahdettua viljaa tai sikuria.
 |
| Ivana Kobilca - "Kahvinjuoja" (1888) |
Kahvierikoisuus maailmalta - sivettikissan ulosteesta poimittu Kopi Luwak!
Sivettikissan heimoon kuuluva Paradoxurus hermaphroditus elää Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Se syö kahvipapuja niiden ravinteikkaan hedelmälihan vuoksi. Papujen sisällä olevia siemeniä eli varsinaisia kahvipapuja se ei pysty hyödyntämään ravinnoksi, joten ne kulkeutuvat ulosteen mukana maahan. Jo 1800-luvulla huomattiin, että keräämällä nämä ulosteen seassa olevat kahvipavut, puhdistamalla ja jauhamalla ne saatiin aikaan varsin omalaatuisen makuista kahvia. Jo tuolloin tätä Kopi Luwak -nimistä erikoiskahvia pidettiin suuressa arvossa lähinnä sen harvinaisuuden ja erikoislaatuisuuden vuoksi.
Tänä päivänä Kopi Luwakia pidetään yleisesti maailman kalleimpana kahvina - yksi kupillinen voi maksaa jopa 80 Amerikan dollaria, yli 60 euroa! Kopi Luwakia tuotetaan erityisesti Sumatralla ja Filippiineillä, missä osa tuottajista kasvattaa sivettikissoja häkeissä. Sivettikissan kasvatusoloja häkeissä on kritisoitu rankasti. Suurin osa tuotannosta myös kulutetaan Aasiassa. Erityisesti tätä erikoiskahveista erikoisinta juodaan Japanissa, Taiwanissa ja Etelä-Koreassa.
Tiesitkö, että elokuvassa The Bucket List (2007) Jack Nicholsonin esittämä hahmon tekemättömien asioiden listalta löytyy Kopi Luwakin maistaminen.
Tiesitkö, että elokuvassa The Bucket List (2007) Jack Nicholsonin esittämä hahmon tekemättömien asioiden listalta löytyy Kopi Luwakin maistaminen.
Mitä olet mieltä Kopi Luwakista? Kommentoi!
 |
| Sivettikissa |
 |
| Kahvipapuja ulosteen seassa (kuva: Wibomo Djatmiko) |
Kapselikeittimet - hyödyt ja haitat puntarissa
Kapselikeittimet tarjoavat kahvin ystävälle karkeasti ottaen kahdenlaista hyötyä: helppoutta ja nopeutta. Yksittäisen kahvikupillisen keittäminen käy napin painalluksella, ilman suodatinpaperin asettelua tai kahvin annostelua. Lisäksi kapselikeitinten valmistajat lupaavat aitoja makuelämyksiä espresson ja muiden erikoiskahvien ystäville. Hienoimmissa kapselikeittimissä espressokapselien läpi puristetaan vettä paineella, joka aikaansaa juoman päälle creman - kermaisen kahvikerroksen joka myös hienoissa kahviloissa tarjoiltavien espressojen päältä löytyy. Näin kapselikeittimen omistaja voi keitellä helposti erikoisempiakin kahveja. Kapselikeittimen etuihin voidaan lukea myös kahvin hyvä säilyvyys - pakkausta kun ei avata kuin erikseen jokaista kupillista varten.
Kapselikeittimien huonoihin puoliin voidaan lukea kapselien korkea hinta. Useimpiin kapselikeittimiin sopii vain valmistajan oman merkin alla myytävät kapselit, mikä mahdollistaa kovan hinnan pyytämisen. Kapselien ekologisuudesta on myös puhuttu paljon, ja on selvää että jätteen määrä on suurempi kuin tavallista kahvinkeitintä käytettäessä.
Tiivistetysti voitaneen sanoa, että kapselikeitin on oiva valinta helppoutta arvostavalle kahvin ystävälle, joka haluaa silloin tällöin juoda kotona kupillisen takuutuoretta ja mahdollisesti hieman erikoisempaa kahvijuomaa.
 |
| Nespresso-kapselikeittimen "hylsyjä" (kuva: Andrés Nieto Porras) |
Tunnetuin kahvidrinkki - Irish coffee
Irish coffee (“irlantilainen kahvi”) on cocktail, joka valmistetaan käyttäen kuumaa kahvia, irlantilaista viskiä ja sokeria. Drinkin päälle laitetaan vielä kerros paksua kermaa tai kermavaahtoa, jonka läpi juoma ryystetään. Perinteisen valmistustavan mukaan kermaa ei saa vatkata ja sokerin tulisi olla ruskeaa - nykyisin Irish coffeeta valmistetaan myös kermavaahdolla ja erilaisilla makeutusaineilla makeutettuna.
Tarina kertoo, että Irish coffee sai alkunsa 1940-luvulla kun eräällä irlantilaisella satamalla työskennellyt kokki Joe Sheridan tarjosi kylmästä säästä kärsiville amerikkalaisturisteille viskillä terästettyä kahvia. Eräs turisteista kysyi: “Mistä näin voimakkaan makuista kahvia tulee, Brasiliastako?” Tähän Joe vastasi: “Ei, tämä on irlantilaista kahvia.”
Irish coffee valmistetaan kaatamalla musta kahvi lasiin ja sekoittamalla siihen vähintään teelusikallinen sokeria sekä oman maun mukaan viskiä. Juomaa tulee sekoittaa voimakkaasti jotta sokeri liukenee kunnolla - tämä on tärkeää jotta kermavaahto pysyy hyvin juoman pinnalla. Paksu kerma (tai kermavaahto) kaadetaan drinkin päälle lusikkaa vasten siten että kerma valuu drinkin päälle hallitusti, kuten kuvassa.
Makutestissä mustikkaa sisältävä Watsakahwi
Robert Paulig paahtaa Watsakahwi-nimellä myytävää erikoiskahvia, joka sisältää aitoa mustikkaa ja jonka väitetään auttavan vatsaongelmiin. Paketin takapuolella väitetään kahvin ehkäisevän närästystä ja sisältävän terveellisiä antioksidantteja. Kahvin paahtoaste on ⅗.
Ostin 200 gramman testipakkauksen Viikin Prismasta 18.2.2013 ja se maksoi 4,49€ - tavallista kahvia kalliimpi mutta erikoiskahveille melko tyypillinen hinta. Ensivaikutelma pakkauksen avaamisen jälkeen on että kahvinpurut tuoksuvat selvästi mustikkaiselle. Jauhatus on vähemmän hieno kuin tavallisissa kahveissa.
Testimukillinen nautittiin tilkalla maitoa, koska kahvipakkauksessakin niin suositellaan. Nyt mustikan aromi todella tulee esille. Se ei ole vain vieno sivumaku, vaan näyttelee suorastaan pääosaa. Mieleeni tulee mustikkainen pikapuuro jota söin usein yläasteikäisenä. Molempia makuelämyksiä yhdisti se, että mustikan maku ei vaikuta aivan aidolta, vaan jokseenkin esanssiselta. Kaiken kaikkiaan maku on kuitenkin “pehmeä” kuten paketissa luvataan. Toisen testikupillisen keitin käyttäen ½ mustikkakahvia ja ½ tavallista, ja tämä yhdistelmä maistuikin jo itseasiassa varsin miellyttävältä. Esanssisuutta oli vähemmän.
Itselläni ei ole vatsavaivoja, mutta jos joku kokee saavansa tästä apua niin mikäs siinä. Jatkossa pysyn itse perinteisemmissä kahvilajeissa, mutta ei tämä trooppisen kahvin ja arktisen mustikan yhdistelmä aivan toivotonkaan makucocktail ole. Toive paahtajille: lisää vaan supermarjakokeiluja erikoiskahveihin, kunhan ovat aitoa tavaraa!
Teksti ja kuvat: Henri I.
Ostin 200 gramman testipakkauksen Viikin Prismasta 18.2.2013 ja se maksoi 4,49€ - tavallista kahvia kalliimpi mutta erikoiskahveille melko tyypillinen hinta. Ensivaikutelma pakkauksen avaamisen jälkeen on että kahvinpurut tuoksuvat selvästi mustikkaiselle. Jauhatus on vähemmän hieno kuin tavallisissa kahveissa.
Testimukillinen nautittiin tilkalla maitoa, koska kahvipakkauksessakin niin suositellaan. Nyt mustikan aromi todella tulee esille. Se ei ole vain vieno sivumaku, vaan näyttelee suorastaan pääosaa. Mieleeni tulee mustikkainen pikapuuro jota söin usein yläasteikäisenä. Molempia makuelämyksiä yhdisti se, että mustikan maku ei vaikuta aivan aidolta, vaan jokseenkin esanssiselta. Kaiken kaikkiaan maku on kuitenkin “pehmeä” kuten paketissa luvataan. Toisen testikupillisen keitin käyttäen ½ mustikkakahvia ja ½ tavallista, ja tämä yhdistelmä maistuikin jo itseasiassa varsin miellyttävältä. Esanssisuutta oli vähemmän.
Itselläni ei ole vatsavaivoja, mutta jos joku kokee saavansa tästä apua niin mikäs siinä. Jatkossa pysyn itse perinteisemmissä kahvilajeissa, mutta ei tämä trooppisen kahvin ja arktisen mustikan yhdistelmä aivan toivotonkaan makucocktail ole. Toive paahtajille: lisää vaan supermarjakokeiluja erikoiskahveihin, kunhan ovat aitoa tavaraa!
Teksti ja kuvat: Henri I.
arvostelu:
Kahvipapujen kotipaahtaminen
Kahvipapuja on paahdettu omaa käyttöä varten kotona jo vuosisatoja. Ennen ensimmäistä maailmansotaa kahvi jouduttiin itse asiassa paahtamaan kotona lähes poikkeuksetta, koska valmiiksi paahdettuja kahveja ei vielä myyty. Viimeaikoina kotipaahtaminen on kasvattanut jälleen suosiotaan innoikkaimpien kahviharrastajien keskuudessa, tällä kertaa kuitenkin harrastuksena eikä pakon sanelemana.
Syitä kotipaahtamisen suosion nousulle ovat mm.:
- Tuoreus ja kaupan kahveja paremmaksi koettu maku
- Rahan säästäminen (varsinkin jos vihreitä kahvipapuja ostaa kerralla isomman määrän)
- Erilaisten kahvipapulajikkeiden ja paahtoasteiden kokeileminen, erilaiset makuyhdistelmät
Tee-se-itse-paahtajan tyypilliset paahtomenetelmät ovat:
- Wokkipannulla paahtaminen (kuten kuvassa) tai
- Tiheästi rei-itetty leivinpelti, jolle kahvipavut asetellaan vierekkäin uunipaahtoa varten
Kotikonstein paahtamalla kahviamatööri saa tyypillisesti aikaan melko epätasaisen paahdon, joka voi kuitenkin olla miellyttäväkin käsityöläissekoitus (“melange”) kaupan tasapaksuihin kahveihin verrattuna. Erikoiskaupoista on nykyään mahdollista ostaa myös kunnon kotipaahtolaitteita, jotka ovat hyvä vaihtoehto hieman vakavammin kotipaahtamiseen suhtautuvalle kahviharrastajalle.
Oletko kokeillut kahvin kotipaahtamista? Kommentoi!
 |
| Kuva: Dan Bollinger |
Brasilia - maailman suurin kahvintuottajamaa
Brasilia tuottaa noin kolmanneksen koko maailman raakakahvista. Kahvi ei ole alunperin kasvanut Brasiliassa, vaan se on tuotu sinne vieraana lajina. 1920-luvulla Brasilia oli lähes monopoliasemassa - noin 80% maailman kahvista tuotettiin siellä. Brasilian markkina-asema on heikentynyt jatkuvasti 20-luvulta lähtien kun tuotantomäärät ovat kasvaneet muissa maissa ja Brasilian vientisektori on monipuolistunut. Silti Brasilia on edelleen ylivoimaisesti suurin kahvintuottajamaa maailmassa.
Brasiliassa on kahviplantaaseja noin 27 000 neliökilometriä - lähes Belgian pinta-alan verran. Kahvimarjat poimitaan kuivan kauden aikaan, joka kestää kesäkuusta syyskuulle. Brasilian vuoristossa esiintyy joskus pakkasta, mikä on aiheuttanut ajoittain suuriakin tuhoja kahvisadolle. Vuonna 1994 kahvin maailmanmarkkinahinta nousi selvästi kun Brasilia kärsi ennätyksellisen laajoista pakkasista. Myös poikkeuksellisen sateiset ja kuivat kaudet vahingoittavat kahvisatoja.
Maailman suurimmat kahvintuottajayritykset eivät ole brasilialaisia vaan yhdysvaltalaisia. Brasiliassa kahvia prosessoivat eniten jättikonsernit Kraft Foods ja Sara Lee. Kahvi kuitenkin työllistää merkittävän määrän ihmisiä pääosin maaseudulla, yli 3,5 miljoonaa henkeä. Epäsuorat työllistävyysvaikutukset mukaanlukien kahvin parissa työskentelee arviolta seitsemän miljoonaa brasilialaista.
Ei liene yllätys että Brasilian kansallisjuoma on kahvi!
 |
| Kahvipapuja säkeissä (kuva: Fernando Mafra) |
Kymmenen kahvimyyttiä - totta vai tarua?
1. Kahvi aiheuttaa riippuvuuden - pääosin TARUA
Säännöllinen runsas kahvin juominen voi aiheuttaa henkistä ja osin myös fyysistä riippuvuutta, mutta alkoholismin kaltaiseksi todelliseksi addiktioksi sitä ei voi sanoa. Kahvinjuonnin äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa korkeintaan parin päivän ajan päänsäryn ja lievän väsymyksen kaltaisia oireita.
2. Kahvi aiheuttaa unettomuutta - osin TOTTA
Kofeiiniherkkyys on yksilöllistä, se riippuu siitä miten keho on tottunut prosessoimaan kahvia ja kofeiinia vuosien varrella. Useimmille kahvi ei vaikuta uneen jos nukkumaanmenon ja kahvinjuonnin välillä on vähintään kuusi tuntia.
3. Kahvinjuonti lisää osteoporoosin, sydänsairauksien ja syövän riskiä - TARUA
Kahvin on todettu sitovan hyvin pieniä määriä kalsiumia ja magnesiumia kehosta, mutta nämä määrät voi helposti korvata lisäämällä kahviin pienen tilkan maitoa. Kahvin ja osteoporoosin yhteys on kiistanalainen. Sydänsairauksiin kahvinjuonnilla ei ole todettu olevan yhteyttä - sydämen syke ja verenpaine nousevat hieman kahvin kofeiinin vaikutuksesta, mutta vaikutus on lievä ja hetkellinen. Kahvilla on myös todettu olevan ehkäisevä vaikutus tiettyihin syöpiin mm. suolistossa.
4. Kahvi janottaa - TARUA
Kahvin kofeiini on lievästi diureettinen aine, eli se stimuloi virtsaneritystä. Kofeiinin diureettinen vaikutus jää kuitenkin moninkertaisesti pienemmäksi kuin kahvin mukana juotu neste - vesi ja maito. Kahvinjuonti on siis keholle nesteytystä ja janon sammutusta siinä missä veden tai muun juoman juominenkin.
5. Kahvi saa suolen toimimaan - TOTTA
Kahvi stimuloi suolen toimintaa, joten se voi auttaa ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa.
6. Kahvi auttaa krapulan tai humalan poistamisessa - TARUA
Kahvi ja kahvin keittäminen saattaa kyllä virkistää mutta se ei vaikuta veren alkoholipitoisuuteen
7. Tummapaahtoinen kahvi sisältää enemmän kofeiinia kuin vaaleapaahtoinen - TARUA
Tummassa kahvissa on vähemmän kofeiinia kuin vaaleassa, koska kofeiinia palaa pois kahvipapuja paahdettaessa
8. Kahvin säilyttäminen jääkaapissa pidentää kahvin säilyvyyttä - osin TOTTA
Kahvi säilyttää makunsa parhaiten kun sitä säilytetään omassa tiiviisti suljetussa pakkauksessaan viileässä. Avattuna kahvi voi kuitenkin kostua jääkaapissa, mikä heikentää sen säilyvyyttä.
9. Kahvi voi auttaa muistamisessa - TOTTA
MRI-tutkimukset osoittavat että kahvin kofeiini stimuloi hetkellisesti keskittymistä ja muistamista kontrolloivia aivolohkoja, parantaen siten hetkellisesti keskittymiskykyä ja muistamista.
10. Runsas kahvinjuonti ei ole hyväksi raskaana oleville - TOTTA
Raskaana oleville suositellaan maksimissaan kahta kupillista kahvia per päivä, koska kofeiini voi aikaansaada rytmihäiriöitä sikiössä.
Lähteet: http://www.webmd.com/balance/caffeine-myths-and-facts?page=3
Kahvinpurujen hyödyntäminen kasveille ja puutarhassa
Kyllä, käytettyjä kahvinpuruja voi hyvinkin käyttää puutarhassa, sekä katteena että lannoitteena! Kahvinpuru on ph-arvoltaan hapanta ja siinä on runsaasti typpeä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä hyvän lannoitteen happamassa viihtyville ja suhteellisen nopeakasvuisille kasveille, kuten tomaatille, mustikalle, sitrushedelmäkasveille, atsalealle ja alppiruusulle.
Laita tuoreet kahvinpurut suoraan kompostiin tai säilö ne sellaisenaan myöhempää käyttöä varten. Kompostiin voi olla hyvä laittaa kalkkia neutraloimaan kahvinpurujen happamuutta - noin teelusikallinen kalkkia per kilo kahvinpuruja riittää. Suodatinpaperit maatuvat myös hyvin kompostissa. Esteettisistä syistä ne kannattaa kuitenkin leikellä pieniksi paloiksi jos kompostoituja kahvinpuruja aikoo käyttää katteena!
Etanat eivät pidä kahvinpurujen kofeiinista, joten herkästi etanoiden ruuaksi päätyviä kasveja (mm. liljat ja narsissit) kannattaa kokeilla ympäröidä kevyellä kahvinpurukatteella. Tumma espressokahvinpuru myös näyttää ja tuoksuu hyvältä aamukasteisessa kesäpuutarhassa!
Oletko kokeillut kahvinpuruja puutarhanhoidossa tai yleensä kasveille? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi!
Pikakahvi tarkastelussa
Pikakahvin suosiolle tavallisten kahvien rinnalla on muutama tärkeä syy:
Pidätkö pikakahvista? Kommentoi!
- Siitä on nopea ja helppo valmistaa kupilliset sekoittamalla kuumaan veteen
- Se on kevyempää ja siten taloudellisempaa kuljettaa kuin kahvipavut tai jauhettu kahvi (per kahviannos)
- Se säilyy hyvänä kaupan hyllyllä pidempään kuin muut kahvilajit, kunhan se ei pääse kostumaan
Uusiseelantilainen yrittäjä David Strang patentoi ensimmäisen kaupallisen pikakahvin valmistusmenetelmän vuonna 1890. Maailman suosituimpiin kuuluva pikakahvibrändi Nescafé sai puolestaan alkunsa vuonna 1938. Suuren läpimurtonsa pikakahvi teki kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun sotateknologisia innovaatioita voitiin käyttää valmistusmenetelmän hiomiseen.
Pikakahvia valmistetaan karkeasti ottaen kahdella, suhteellisen monimutkaisella valmistusmenetelmällä. Menetelmät ovat suihkukuivaus (spray drying) ja pakastekuivaus (freeze drying). Pakastekuivauksessa paahdettu ja hienoksi jauhettu kahvi kostutetaan, jonka jälkeen se jäädytetään nopeasti ja kuivataan tyhjiössä sublimaation avulla, eli kosteus haihdutetaan suoraan jäätyneistä kahvinmuruista ilman että murut sulavat ennen kuivumistaan. Tämä aikaansaa kahvimurujen kuohkean rakenteen. Suihkukuivauksessa kahvimurut kuivataan voimakkaalla ilmapuhaltimella, mikä aikaansaa hienomman rakenteen kuin pakastekuivausmenetelmä. Valmistusmenetelmästä johtuen pikakahvissa on lähes puolet vähemmän kofeiinia kuin tavallisessa kahvissa.
Pidätkö pikakahvista? Kommentoi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)