Ympäristömerkin yllättävä vaikutus kahvin makuun

Hiljattain julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan ympäristömerkki saa kahvin kuin kahvin maistumaan paremmalta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa koehenkilöille juotettiin täsmälleen samaa kahvia, mutta puolelle henkilöistä kerrottiin kahvin olevan ympäristösertifioitua. Toiselle puolikkaalle kerrottiin kahvin olevan tavanomaista. Tuloksena oli, että ympäristösertifioiduksi luultu kahvi maistui paremmalta, ja siitä oltiin myös valmiita maksamaan enemmän.

Juotko sinä ympäristösertifioitua kahvia? Mitä mieltä olet tutkimuksen tuloksista? Kommentoi alla!

Klikkaa tästä seuraavaan kahvifaktaan:
Kahvinjuonti auttaa pysymään positiivisempana

lähteet: Yle, Plos One

Ympäristösertifioitua kahvia (kuva: The LEAF project)

Tiesitkö nämä kolme ekologista tapaa kierrättää kahvinpurusi?

Kahvinpurut ja suodatinpussit ovat maatuvaa ainesta, jota kannattaa hyödyntää puutarhassa. Tässä muutama vinkki:

• Laita kahvinpurut kompostiin tai kompostoriin. Puruissa on paljon maaperän eliöille hyödyllistä typpeä. Varmista että kompostissa on purujen lisäksi paljon vihreää materiaalia - lehtiä, ruohoa, ym. Näin kompostin ravinnetasapaino säilyy hyvänä.

• Laita puruja suoraan kasvien juurille. Purut ovat ph-arvoltaan lievästi happamia, joten ne sopivat huonekasveista erityisen hyvin esim. alppiruusulle. Kahvinpurut lannoittavat ja vähentävät veden haihtumista maaperästä.

• Heitä puruja suoraan maahan lannoitteeksi. Jos omistat talon jossa on piha, niin voit heitellä kahvinpuruja esim. omenapuiden tai pensaiden juurelle. Kahvinpurut maatuvat ja imeyttävät typen nopeasti maaperään kasvien hyödynnettäväksi. Purut ehkäisevät myös etanoita, koska purujen päällä mateleminen on vaivalloista puuhaa. Kahvin vieno tuoksu puutarhassa myös miellyttää useimpia!

Klikkaa tästä seuraavaan kahvifaktaan:
Tiesitkö että voit tarkistaa kahvipapujesi tuoreuden minigrip-pussilla?

Kahvinpuruja (kuva: "Srslyguys")

Jutun lähde: Wikihow

Kahvin ympäristövaikutukset

Kahvia on perinteisesti viljelty isompien puiden varjossa (ns. varjokasviviljelymenetelmällä). Varjokasviviljely on onnistunut hyvin raivaamatta alkuperäistä metsää, jolloin kahvinviljely ei ole uhannut alkuperäislajistoa. 1970-luvulta lähtien kahvinviljelijät ovat kuitenkin alkaneet suosia ns. avomaakasvatusta, jolloin kahviviljelmä istutetaan aukealle paikalle, usein raivatun sademetsän tilalle. Avomaakasvatus parantaa kahvin satoisuutta, mutta aiheuttaa myös lisävaatimuksia lannoitteiden ja tuholaistorjunta-aineiden käytön suhteen. Nämä aineet aiheuttavat haittoja sekä ympäristön että ihmisten terveydelle.

Toinen merkittävä ongelma kahvinviljelyssä on kahvipensaan vaatima vesimäärä. On arvioitu, että yhtä kahvikupillista varten tarvittavat kahvipavut vaativat kasvaakseen noin 140 litraa vettä. Erityisen ongelmallista tästä tekee se, että kahvia kasvatetaan merkittävissä määrin alueilla missä vettä on muutenkin vähän, mm. Etiopiassa.

Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia voi omalta osaltaan olla pienentämässä suosimalla varjossa viljeltyä luomukahvia. Käytettyjä kahvinpuruja voi myös hyödyntää puutarhassa kompostissa tai kukkapenkissä lannoitteena, sen sijaan että heittäisi purut kaatopaikalle. Koska kahvinpuru on ph-arvoltaan hapanta, sitä kannattaa käyttää vain happamassa viihtyville kasveille kuten atsalealle ja mustikalle.

Kahvin marjoja (kuva: Stanislaw Szydlo)

Kahvinpurujen hyödyntäminen kasveille ja puutarhassa

Kyllä, käytettyjä kahvinpuruja voi hyvinkin käyttää puutarhassa, sekä katteena että lannoitteena! Kahvinpuru on ph-arvoltaan hapanta ja siinä on runsaasti typpeä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä hyvän lannoitteen happamassa viihtyville ja suhteellisen nopeakasvuisille kasveille, kuten tomaatille, mustikalle, sitrushedelmäkasveille, atsalealle ja alppiruusulle.

Laita tuoreet kahvinpurut suoraan kompostiin tai säilö ne sellaisenaan myöhempää käyttöä varten. Kompostiin voi olla hyvä laittaa kalkkia neutraloimaan kahvinpurujen happamuutta - noin teelusikallinen kalkkia per kilo kahvinpuruja riittää. Suodatinpaperit maatuvat myös hyvin kompostissa. Esteettisistä syistä ne kannattaa kuitenkin leikellä pieniksi paloiksi jos kompostoituja kahvinpuruja aikoo käyttää katteena!

Etanat eivät pidä kahvinpurujen kofeiinista, joten herkästi etanoiden ruuaksi päätyviä kasveja (mm. liljat ja narsissit) kannattaa kokeilla ympäröidä kevyellä kahvinpurukatteella. Tumma espressokahvinpuru myös näyttää ja tuoksuu hyvältä aamukasteisessa kesäpuutarhassa!

Oletko kokeillut kahvinpuruja puutarhanhoidossa tai yleensä kasveille? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi!