Kahvivideo

Klikkaa tästä seuraavaan videoon:
Kahvikissa vastaan printteri

Tiesitkö kaiken tämän kahvista?

Kahvin matka plantaasilta kuppiin

Noin viisi vuotta kahvipensaan istuttamisesta kasvi alkaa tuottaa kahvipapusatoja. Tällöin kahvin marjat - joiden sisällä kahvipavut ovat - kerätään käsin tai mekaanisesti. Useimmissa maissa kahvimarjat poimitaan edelleen käsin, mutta Brasilian suurilla plantaaseilla poimintaa suoritetaan myös koneilla. Erityisesti kallisarvoisimmat Coffea arabica -kahvilaadut poimitaan yleensä edelleen käsin. Poimijat elävät noin kymmenen dollarin päiväpalkalla, jonka suuruuteen vaikuttaa poimittujen papujen määrä.

Poimitut kahvimarjat käsitellään joko ns. märkä- tai kuivaprosessissa, missä marjojen kuoret poistetaan - yleensä mekaanisesti tai käymisteitse - siten että jäljelle jää marjojen sisällä olevat kahvipavut. 90% Arabica-pavuista kuivakäsitellään, eli käytännössä niiden annetaan olla auringossa kunnes ne ovat juuri sopivan kuivia. Tämän jälkeen pavut ajetaan jyrsintä- ja kuorintaprosesseihin missä loput kuorijäämät saadaan pavuista irti. Seuraavaksi kahvipavut lajitellaan koneellisesti tai käsityönä muodon, painon ja värin mukaan - hyvät pavut erotellaan vähemmän arvokkaista. Lopuksi kahvi varastoidaan kuljetusta varten juuttisäkkeihin.

Kahvipavut viedään paahtamattomina vastaanottajamaahan, missä jakelija myy ne eteenpäin paahtimoille. Paahtimoyritys paahtaa pavut toivotun paahtoasteen mukaisesti ja myy ne joko omalla brändillään kauppoihin, tukkurille ja kahviloihin, tai eteenpäin muulle elintarvikeyhtiölle edelleenmyytäväksi.

kahvin kuivattamista auringossa

kahvipapujen lajittelua ja kuorintaa luomutilalla

Katsaus kahvin tuotantoketjuun

Ennen kuluttajan kuppiin päätymistään kahvi ja kahvipavut kulkevat läpi pitkän tuotantoketjun. Ketju lähtee kahvin poimijasta, joka työskentelee pitkiä päivä kahviplantaasilla ja ansaitsee keskimäärin muutaman dollarin jokaisesta keräämästään kahvipapukorillisesta. Kokenut poimija pystyy keräämään 6-7 korillista kypsiä kahvupapuja päivässä, joten poimijoiden tulot ovat hyvin matalat. Poimija tekee työtä plantaasin omistajalle, joka on usein pientilallinen.

Plantaasin omistaja myy kahvipavut yleensä välittäjälle tai suurelle jakelijalle, joka koordinoi ja varastoi pavut vientiä varten. Suuret kahvitilat voivat hoitaa vientiä myös itsenäisesti. Vastaanottavassa maassa toimii suuria yrityksiä jotka varastoivat pavut ja myyvät ne eteenpäin paahtimoille. Paahtimoilla on yleensä paras kannattavuus koko tuotantoketjussa. Paahtimot nimensä mukaisesti paahtavat kahvipavut, pakkaavat ne ja myyvät valmiit tuotteet yleensä eteenpäin suurille elintarvikeyrityksille, jotka leimaavat tuotteet omilla brändeillään. Paahtimot voivat myydä kahvin myös eteenpäin suoraan supermarketketjuille ja tukkureille. Noin 60% kaikesta kahvista myydään supermarkettien kautta.

el salvadorilainen kahvinpoimija papukoreineen. (Rainforest Alliance Guatemala)

Kahvin viljely

Kahvia viljellään yleisesti Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Ylivoimaisesti suurimmat viljelijämaat ovat Brasilia, Vietnam ja Indonesia. Kahvia on perinteisesti viljelty kylvämällä siemeniä maahan tehtyihin aukkoihin sadekauden aikana - tällä menetelmällä tosin noin puolet siemenistä on menetetty. Tärkeimmässä kahvinviljelymaassa Brasiliassa viljely tapahtuu nykyään tehokkaammin istuttamalla ½ - 1 vuoden ikäisiä taimia. Kahvin rinnalla ja varjossa viljellään usein ruokakasveja, kuten maissia ja riisiä - tämä on erityisen suosittua kokemattomien kahvinviljelijöiden keskuudessa siltä varalta että kahvisadot eivät aluksi onnistukaan oman talouden ruokahuollon turvaamiseksi.

Yleisin kahvilajike Arabica (n. 75% kaikesta kahvista on Arabicaa) menestyy parhaiten hieman varjossa ja noin 20 C lämpötilassa. Harvinaisempaa ja maultaan kitkerämpää lajiketta Robustaa viljellään heikommilla viljelysalueilla, ja sen papuja käytetään erityisesti voimakkaan makuisissa italialaisissa espressokahveissa. Kahvia viljellään tyypillisesti 1300 - 1500 metrin korkeudessa merenpinnasta, mutta viljelmiä esiintyy aina merenpinnan tasolta 2800 metrin korkeuteen.

Kahvin marjojen ja niiden sisällä olevien kahvipapujen kerääminen tapahtuu pääosin käsin. Tämä johtuu marjojen eriaikaisesta kypsymisestä ja siitä, että poimimisajankohdan on oltava juuri oikea hyvän maun takaamiseksi, varsinkin parempilaatuisten kahvien valmistusta varten. Kahvi on hyvin vaativa viljelykasvi niin kasvuolojen kuin ihmistyövoiman määrän suhteen.

Suuren mittakaavan kahvinviljelyä avomaakahviplantaasilla Brasiliassa. (Kuva: Fernando Rebelo)

Kahvipensas ja pavut - kahvin biologiaa

Kahvi jauhetaan kahvipavuista, joita saadaan Coffea-sukuun kuuluvista kahvipensaista. Suosituin ja arvostetuin kahvilaji on Coffea arabica, mutta myös tätä kitkerämpää Coffea canephoraa (robusta) kasvatetaan pääosin heikommilla viljelysmailla. Kahvipensas kasvaa villinä 9 - 12 metriä korkeaksi, mutta viljeltynä se karsitaan yleensä noin kaksimetriseksi. Kahvipensas alkaa kukkia muutaman vuoden ikäisenä, ja kukinnan jälkeen pensas tuottaa marjasadon. Kahvipensas tuottaa marjoja, jotka kypsyvät tyypillisesti hieman eri tahtiin, muuttuen ensin vihreästä keltaiseksi ja lopulta punaiseksi.

Parhaita arabica-kahveja varten marjan täytyy olla juuri sopivan kypsä - ei lainkaan ylikypsä tai raaka, vaan juuri sopivan tummanpunainen. Tästä syystä marjat hyvälaatuisia ja korkean hintatason kahveja varten poimitaan edelleen yleensä käsin ja huolella valikoiden. Kahvimarjan sisältä löytyy kaksi kappaletta varsinaisia kahvipapuja, jotka ovat itseasiassa siemeniä. Yksi kahvipensas voi tuottaa vuodessa kahvipapusatoa puolesta kilosta viiteen kiloa, riippuen satoisuudesta, kasvatusmenetelmistä ja kasvupaikasta. Kahvi kasvaa parhaiten noin 20 C lämpötilassa, mutta se sietää melko hyvin myös alhaisia lämpötiloja - ei kuitenkaan pakkasta. Kahvi on hyvin vaativa viljelykasvi ja sen menestyksekäs viljely vaatii paljon ihmistyövoimaa.

Coffea Arabica (Franz Eugen Köhler)

Kahvin marjoja (Forest & Kim Starr)

Brasilia - maailman suurin kahvintuottajamaa

Brasilia tuottaa noin kolmanneksen koko maailman raakakahvista. Kahvi ei ole alunperin kasvanut Brasiliassa, vaan se on tuotu sinne vieraana lajina. 1920-luvulla Brasilia oli lähes monopoliasemassa - noin 80% maailman kahvista tuotettiin siellä. Brasilian markkina-asema on heikentynyt jatkuvasti 20-luvulta lähtien kun tuotantomäärät ovat kasvaneet muissa maissa ja Brasilian vientisektori on monipuolistunut. Silti Brasilia on edelleen ylivoimaisesti suurin kahvintuottajamaa maailmassa.

Brasiliassa on kahviplantaaseja noin 27 000 neliökilometriä - lähes Belgian pinta-alan verran. Kahvimarjat poimitaan kuivan kauden aikaan, joka kestää kesäkuusta syyskuulle. Brasilian vuoristossa esiintyy joskus pakkasta, mikä on aiheuttanut ajoittain suuriakin tuhoja kahvisadolle. Vuonna 1994 kahvin maailmanmarkkinahinta nousi selvästi kun Brasilia kärsi ennätyksellisen laajoista pakkasista. Myös poikkeuksellisen sateiset ja kuivat kaudet vahingoittavat kahvisatoja.

Maailman suurimmat kahvintuottajayritykset eivät ole brasilialaisia vaan yhdysvaltalaisia. Brasiliassa kahvia prosessoivat eniten jättikonsernit Kraft Foods ja Sara Lee. Kahvi kuitenkin työllistää merkittävän määrän ihmisiä pääosin maaseudulla, yli 3,5 miljoonaa henkeä. Epäsuorat työllistävyysvaikutukset mukaanlukien kahvin parissa työskentelee arviolta seitsemän miljoonaa brasilialaista.

Ei liene yllätys että Brasilian kansallisjuoma on kahvi!

Kahvipapuja säkeissä (kuva: Fernando Mafra)