Nykyisen kaltaisen paahdetun kahvin uskotaan tulleen alunperin Arabiasta, Jemenistä, missä sitä myytiin toreilla jo 1400-luvulla. Erityisesti Mokha-nimisen kaupungin uskotaan olleen tärkeä kahvikaupan keskus. 1500-luvulla kahvi levisi myös Persiaan, Pohjois-Afrikkaan ja Turkkiin. 1600-luvulla kahvia nautittiin myös Intiassa ja pian sen jälkeen Euroopassa ja Amerikassakin. Ensimmäinen Eurooppalainen kahvila avattiin tiettävästi Italiassa vuonna 1645.
Kahvi ei aluksi saanut erityisen hyvää vastaanottoa Amerikassa, mutta Yhdysvaltain vapaussota 1700-luvun lopulla nosti kahvin kysyntää merkittävästi. Osin tämä johtui Yhdysvaltain vihollisesta Britanniasta, joka lopetti sodan aikana teen viennin Yhdysvaltoihin. Tällöin teetä korvattiin kahvilla, minkä seurauksena kahvinjuonti jäikin teenjuontia yleisemmäksi tavaksi myös sodan jälkeen. Samaan aikaan Britannian ja Hollannin valtaamat maa-alat ja kahviplantaasit sekä niiden mahdollistama kahvin tuonti Intiasta kasvattivat myös koko läntisen maailman kahvinkulutusta.
Nykyisin maailman suurimpana kahvintuottajamaana tunnetussa Brasiliassa aloitettiin kahvintuotanto ‘vasta’ 1700-luvun alkupuolella, ja 1800-luvulla itsenäistymisen jälkeen siitä tuli maalle tärkeä elinkeino. Kahviviljelmien tieltä hakattiin suuret alat sademetsää, ja edelleen kahviplantaaseja perustetaan hakatun sademetsän tilalle. Tänä päivänä kahvi on elintärkeä vientituote monelle Afrikan kehittyvälle maalle, kuten Ugandalle ja Etiopialle.
Tiettävästi ensimmäinen suomalainen joka pääsi kahvin makuun oli Turkulainen kamaripalvelija Axel Käg, joka 1600-luvun alkupuolella maistoi kahvia Persiassa. Suomen alueella, silloisessa Ruotsin kuningaskunnassa, oli 1700-luvulla useaan otteeseen voimassa kahvia koskenut ankara kieltolaki. 1900-luvulla sota-aika erotti suomalaiset rakkaasta kahvistaan jälleen, koska sota-ajan markkinoilla kahvi oli äärimmäisen kallista. Sota-aikana kahvi korvattiin korvikkeella, jossa saattoi olla kahvin sijaan tai sitä täydentämässä paahdettua viljaa tai sikuria.
Ivana Kobilca - "Kahvinjuoja" (1888) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti